Kulttuurimatkailun historiaa Länsi-Kymen Kulttuuritien varrelta

3.4.2018

Loma-ajan kulttuurimatkailu maaseudun kesärientoihin saa koko Suomen kukoistamaan ja antaa meille hyvän mielen

Suurimmalle osalle suomalaisista juurilleen palaaminen tarkoittaa matkustamista ulos kaupungeista ja arkikiireiden keskeltä maaseudun rauhaan luonnon helmaan. Ja paras vuodenaika sen tekemiseen on tietenkin kesä – satoi tai paistoi.

Kesän ulkoilmafestivaalit ja maaseudun kylätapahtumat avaavat kotimaan matkailulle ja lähes kaikkien luovien alojen ammattilaisille ja harrastajille voimaannuttavan ajanjakson sisätiloihin ohjaavan syystalven ja pakkasten edellä.

Suomessa rauhanomainen kulttuurimatkailu käynnistyi esihistoriallisten valloitus-, ryöstö- ja ristiretkien jälkeen kirkko- ja markkinamatkoista. Ennen 1500-luvun uskonpuhdistuksen aikaa katolisen Ruotsin kuningaskunnan Suomessa sijaitseva vetovoimaisin pyhiinvaelluskohde oli Hattulan Pyhän Ristin kirkko Hämeen linnan (siis Hämeen linnan, ei Hämeenlinnan kaupungin) pohjoispuolella. Sen vetovoiman synnytti legendan mukaan Jeesuksen rististä irrotettu pieni ihmeitä tekevä puupalanen, joka valitettavasti katosi 1400-luvun lopulla.

Länsi-Kymen Kulttuuritien 100 km:n pituisen reitin varressakin on myös historialtaan ja arkkitehtuuriltaan useita suuriarvoisia kirkkoja, joista vanhin, Pyhtään Pyhän Henrikin kirkko, valmistui jo vuonna 1460.
Reitin tärkeimmät markkinatapahtumat olivat puolestaan Kymijoen läntisimmän Ahvenkosken jokihaaran suulla meren rannassa monen sukupolven ajan järjestetyt Ahvenkosken kalamarkkinat ja Elimäen kirkon vieressä järjestetyt piikojen ja renkien syksyiset pestuumarkkinat.

Molempiin tungeksi enimmillään useita tuhansia ihmisiä. Yhtä paljon yleisöä käy Elimäen nykymuotoisillakin Pestoomarkkinoilla syyskuussa. Ahvenkosken kalamarkkinoiden tärkeän tehtävän sai puolestaan v. 1743 ensi kerran järjestetyt Helsingin Silakkamarkkinat, koska Ahvenkosken Markkinamäki ja sen merisatama jäivät tuolloin Ahvenkosken jokihaaraan siirtyneen Ruotsin ja Venäjän välisen valtakunnan-rajan toistuvien sotilaskahakoiden alueeksi.

Suomalaisella kulttuurilla on pitkät ajalliset juuret, mutta suomalainen esittävä taide on paljon nuorempaa. Kulttuurinähtävyyksiin ja -tapahtumiin alettiin varta vasten matkustaa mm. Topeliuksen innoittamana laajemmin joukoin 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä. Sitä helpottivat suuresti maamme rautateiden ja vesistöjen välisten kanavien rakentamiset. Niistä tuli suosittuja hevosajan matkailuliikenneväyliä.

Käsite kulttuurimatkailu otettiin valtiohallinnossamme käyttöön yhtenä elinkeinojen toimialana kuitenkin vasta vuonna 1985. Siihen saakka taide- ja kulttuurialat miellettiin yksistään Opetusministeriön toimialaan kuuluviksi asioiksi, joiden ei katsottu sopivan ainakaan laajamuotoisesti yksityisten yritysten hoidettaviksi.
Neuvostoliiton hajottua ja Suomen liityttyä EU:n jäseneksi uusi käytäntö on vähitellen laajentanut kulttuuri-kenttäämme, vaikka yhä edelleen monet näkevät kulttuurityön ja taiteen esittelyn kuuluvan vain julkishallinnon ja aatteellisten yhdistysten hoidettavaksi.

Kuusankoskitalossa 6.-7.4. järjestettävillä Kulttuurimatkailun teemapäivillä esitellään Länsi-Kymen Kulttuuritien maaseutureitin ja taajamien nähtävyyksiä, tapahtumia ja matkailupalveluja laaja-alaisesti.
On hyvä muistaa, että matkailijoille suunnattujen välttämättömien oheispalvelujen avulla, alueemme elinvoima, hieno elinympäristö ja hyvät palvelut saadaan iskostettua myös muualta tulleiden mieliin.
Se on yksi kulttuurimatkailun tärkeimpiä seurannaisvaikutuksia.

Pekka Hyvärinen
Länsi-Kymen Kulttuuritieyhdistys ry:n sihteeri

Hae sisältöjä

Tekijä

Teema

Pin It on Pinterest