Uravalmentajan matkassa: Koo niin kuin kevät

14.5.2020

ESR-rahoitteista Kaiku -osallisena Kouvolassa -hanketta on takana nyt vuoden päivät ja edessä toinen mokoma.
Tässä blogikirjoituksessa uravalmentaja pohtii kuluvaa kevättä ja saapuvaa kesää sekä sitä, saako uravalmentaja valmentaa myös itseään?

Koo niin kuin kevät. Elämän kevät. 

Ihan ensimmäiseksi teen lupauksen: en mainitse tässä blogikirjoituksessa kertaakaan sitä k-alkuista sanaa, joka on kaikunut tänä keväänä taajaan. Toki vallitsevat poikkeusolot vaikuttavat aivan kaikkeen, meihin kaikkiin ja tietenkin myös Kaiku -hankkeeseen, mutta uravalmentajana olen pyrkinyt viemään hanketta eteenpäin ja valmentamaan hankkeen kohderyhmiä poikkeusoloista huolimatta, tulevaisuuteen katsoen. Olemmekin pystyneet toteuttamaan hanketta poikkeusolojenkin aikana suhteelisen onnistuneesti. Luonnollisesti jotkin hankkeen toimenpiteet ovat kärsineet tilanteesta. Siksi ohjausryhmä päättikin hakea hankkeelle jatkoaikaa, jotta tavoitteet saadaan toteutumaan. Muutos on kuitenkin aina myös mahdollisuus. Uravalmentajan roolissa olen pyrkinyt olemaan ennen kaikkea rohkaiseva ja myönteinen.

Mistä päästäänkin itsearviointiin ja oman toiminnan peilaamiseen hankkeessa. Kukaan meistä ei osaa eikä tiedä kaikkea, ei edes uravalmentaja. Kaikilla meillä on vahvuuksia ja heikkouksia. Kun nämä seikat myöntää ensin itselleen vaikka peilikuvalleen puhumalla, on huomattavasti helpompaa myöntää ne myös muille. Olen tehnyt sen itse, monesti, kohdannut itseni silmästä silmään ja palauttanut itseni maan pinnalle, mutta antanut itselleni luvan myös ottaa reilusti ilmaa siipien alle. Tätä ohjetta olen jakanut myös niille, joita olen tässä hankkeessa päässyt valmentamaan.

Uravalmentajana olen mielestäni onnistunut hankkeessa hyvin. Olen räätälöinyt yksilöllisesti toimenkuvia sekä hankkeeseen työllistetyille että työharjoittelujaksojaan hankkeissa suorittaneille. Olen räätälöinyt myös omaa toimenkuvaani tarpeen ja tilanteiden mukaisesti. Uravalmentajana olen motivoitunut, innostava ja aidosti kiinnostunut valmennettavieni voinnista, kehittymisestä ja poluttamisesta. Mielestäni uravalmentajan tulee olla avoin,  rehellinen ja innostava, antaa aikaansa ja poluttaa yksilöllisesti sekä ennen kaikkea osallistua ja osallistaa aidosti. Mielestäni hankkeen pitää toisinaan myös natista liitoksissaan, jos kohderyhmien tarve sitä vaatii: pyrin sorvaamaan sopivissa määrin myös hanketta, en vain itseäni, jos näen sen tarpeelliseksi.

Olen saanut kokea monia onnistumisen hetkiä työssäni tässä hankkeessa. Nuoria pitkäaikaistyöttömiä ja nuoria maahanmuuttajia on saatu aidosti eteenpäin. Yhdistysten ja nuorten välillä on tehty uudenlaista yhteistyötä. Yhdistykset ovat innostuneet toimintansa kehittämisestä nykyajan tarpeita vastaavaan suuntaan. Olen ylpeä sekä omasta panoksestani että siitä, kuinka nuorten silmät ovat avautuneet omalle osaamiselle, mutta myös tietoisuudelle siitä, että kaikkea ei tarvitse osata ja että yhteistyössä sekä verkostoitumissa on voimaa. Yrittäjyydestä, erityisesti kevytyrittäjyydestä on tullut selkeästi yksi tämän hankkeen kulmakivistä, sillä useampi nuori on ohjautunut kokeilemaan yrittäjyyttä. Ja tämä on todella hienoa, sillä tulevaisuuden työnkuvat ovat varmasti enemmän tulos- kuin tuntiperusteisia ja työmarkkinoilla tulee olemaan valtavasti hyötyä omatoimisista ja yrittäjämäisistä toimintatavoista ja ominaisuuksista.

Tämä hanke ja sitä edeltäneet kaksi muuta hanketta ovat valmentaneet myös minua monella tavalla. Joskus huomaan potevani huonoa omaatuntoa siitä, että minäkin hyödyn myös näistä koulutuksista ja valmennuksista, tilaisuuksista ja verkostoitumisista. Mutta sitten havahdun, että so what? Eikö uravalmentaja saa valmentaa myös itseään? Eikö uravalmentajalla ole oikeutta oppia uutta ja kehittää myös itseään? Hanke elää aikansa ja uravalmentajan pitää elää vielä hankkeen jälkeenkin. Olen siis avoimesti valmentanut hankkeen aikana myös itseäni – kukaan meistä ei kuitenkaan ole koskaan täysin valmis ja koska tahansa saattaa vastaan tulla ovia, jotka kannattaa avata.

Uravalmentaja jatkaa matkaansa, hankkeen, sen kohderyhmien, muuttuvien tilanteiden ja mahdollisuuksien mutta myös oman itsensä ehdoilla. Kiitos kaikille kanssamatkaajille tähän astisesta yhteisestä taipaleestamme!

Ja biisiksi valikoitui tällä kertaa varsinainen voimabiisi, jolla mennään jo kovaa kohti kesää:

 

Hae sisältöjä

Tekijä

Teema

Pin It on Pinterest